Tekoälyoptimointi yrityksille – Vinkit, joilla pääset alkuun

Tekoälyoptimointi eli GEO (generative engine optimization) on noussut tapaamieni markkinointipäättäjien puheisiin oikeastaan vasta syksyn 2025 aikana. Organisaatiot ja yritykset miettivät miten omat verkkosivuston sisällöt näkyisivät tekoälysovellusten (ChatGPT, Copilot, Gemini, Claude, jne.) käyttäjille parhaalla mahdollisella tavalla. 

Tekoäly on tullut osaksi markkinoinnin ja myynnin arkea, se mikä on yllättänyt on sen nopeus. Esimerkiksi ChatGPT:n aktiivisia viikoittaisia käyttäjiä globaalisti on noin 800 miljoonaa. 

Lisäksi OpenAI:n tekemä tuore tutkimus kertoo, että noin 70 % ChatGPT:n käytöstä on henkilökohtaiseen käyttöön päätöksenteon tueksi ja noin 30 % yrityskäyttöön. Mitä? Siis kaikki eivät olekaan ChatGPT:ssä muokkaamassa kuvia tai tuottamassa massasisältöä verkkosivuilleen? Käyttäjät tuntuvat yhä enenevissä määrin hakevan tekoälyltä vahvistusta tai tukea omaan päätöksentekoon, esimerkiksi tuotteen ostoon tai tuotteen ominaisuuksiin liittyvää tietoa. 

Annan tässä artikkelissa markkinointipäättäjille ja sisällöntuottajille muutaman kehitettävän osa-alueen GEO-aiheen ympäriltä, joita kannattaa lähteä laittamaan kuntoon omassa verkkosivustossa. Hype on tällä hetkellä kova ja rakkaalla lapsella on monta nimeä, LLMO (large language model optimization), AEO (answer engine optimization ja AI-SEO. Meillä hakukoneoptimoijilla tuntuu silti olevan varsin pragmaattinen käsitys tekoälyoptimoinnista, joten tässä artikkelissa tekoälyoptimoinnin osa-alueet kuvataan varsin käytännönläheisesti.

Hätäisimmille yhteenvetona:

Tekoälyoptimointi verkkosivustoilla.

• Sisällöt
  • kysymyskartoitus ja avainsanakartoitus tehtynä
  • selkeä hierarkia (otsikot, titlet, metat, selailtavuus)
  • sisällöt konkreettisilla tiedoilla ja tuotteen käyttötarkoitukset ja hyödyt kirjoitettuna auki
  • ulkoiset linkitykset takaisin omaan verkkosivustoon (vaikuttajat, kumppanit, pr, media)
  • auktoriteettien käyttäminen sisällöissä, esim. oman alan vaikuttajien haastattelu oman sivuston artikkelissa
  • eri sisältöformaattien käyttö (kuvat, tiedostot, videot)
• Ulkoinen auktoriteetti
  • asiantuntija-artikkelit oman verkkosivuston ulkopuolella
  • brändin vahvistaminen ja asiantuntijuuden korostaminen
  • tekoäly suosii vahvoja brändejä, joista puhutaan ja ovat asiakkaiden arjessa
• Tekniset osa-alueet
  • verkkosivustossa schema kunnossa (sivut, FAQ, henkilöt)
  • sivusto latautuu nopeasti
  • sivusto on mobiiliystävällinen
  • javascript tai muuta teknologiat eivät estä tekoälyä indeksoimasta verkkosivustoa

1. GEO verkkosivustoille sisällön näkökulmasta

Kun kysyt Googlesta, käytät keskimäärin 3 hakutermiä, kun keskustelet tekoälyn kanssa käytät keskimäärin 60 hakutermiä.

Jokaisen verkkosivuston elinehto on ollut hyvä löydettävyys hakukoneissa (SEO)  ilman maksettua mainontaa. Yritykset ovat hakukoneoptimoineet sisältöjä hakukoneille ja käyttäjille löydettäväksi jo +15 vuoden ajan. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet sisältöjen löydettävyydelle tuovat uusia ulottuvuuksia, joita jokaisen verkkosivuston on huomioitava juuri tässä hetkessä.  Esimerkiksi Googlen AI-yhteenveto hakutuloksissa on jo pysyvästi muuttanut sitä, miltä hakutulossivu Googlessa näyttää, sekä miten yritysten linkit Googlessa näkyvät ja millä paikalla sivua. Puhutaan zero-click efektistä, jossa käyttäjä saa tarvitsemansa tiedon joko suoraan hakutulossivulta tai tekoälytyökalussa (ChatGPT, Gemini, Claude, jne.).

Nykyisen tiedon valossa kielimallit skreippaavat hakukoneista (Google, Bing, etc.) tuoretta sisältöä omiin käyttötarkoituksiin. Olisi siis luonnollista jos kielimallit käyttäisivät datalähteenä hyvin hakukoneissa sijoittuvia sisältöjä myös omissa suosituksissaan.

Mutta korreloiko hyvä hakukonelöydettävyys löydettävyyteen eri tekoälysovelluksissa?

Tutkimusta omaan dataan pohjautuen aiheen ympäriltä ovat toteuttaneet useat hakukoneoptimointiin keskittyvä ohjelmistotalot, etunenässä mm. Ahrefs ja SEMRush. Ziptie-datan mukaan orgaaninen Top 1 sijoitus hakukoneessa ei suoraan takaa näkyvyyttä Googlen AI-yhteenvedossa, mutta antaa siihen noin 25% mahdollisuuden. Itse olen tekoälyoptimointia tehdessäni huomannut, että muutokset esimerkiksi sivun sisällössä tai vaikkapa pelkästään title-otsikossa saattaa ratkaista sen, näkyykö linkki AI-yhteenvedossa vai ei.

Mitä verkkosivuston sisällöissä kannattaa laittaa kuntoon tekoälyoptimointia ajatellen?

Aloita avainsanatutkimuksella ja kysymystutkimuksella
Ennen sisältöjen päivittämistä ja uusien sisältöjen toteuttamista, kannattaa kartoittaa miten asiakkaasi verkosta yritystä etsii. Suosittelen toteuttamaan kysymyslähtöisen termistön kartoittamisen, jonka avulla saadun tiedon kautta sisältöjä pystytään kehittää tiedon avulla, ei mutulla. Itse käytän kysymyksiä kartoittaessa https://keywordspeopleuse.com/ nimistä työkalua, joka antaa alla olevan kaltaista dataa kysymyksistä, joita käytetään Googlessa.

Kysymyskartoituksen tukena tulisi olla solidi avainsanatutkimus, joka kertoo miten käyttäjät arjessa etsivät hakukoneista tietoa. Näiden kahden kartoituksen rinnalla kuljetan lisäksi prompt-kartoitusta eli etsin vaikka ChatGPT:llä tietyin prompttein tietoa ja kaivan työkalusta tiedot mitkä ovat olleet tarkat haut, joita tekoäly käyttää kun etsii verkosta tietoa. Tämä vaatii jo vähän enemmän teknistä osaamista, mutta on saatavissa kaikille ChatGPT:n käyttäjille. 

Esimerkki ChatGPT promptista:

Esimerkki todellisista hauista, joita ChatGPT käyttää etsiessään tietoa. Tekoälysovellukset käyttävät tiedonhaussa olemassa olevaa tietoa verkosta ja käyttävät useita eri hakuja (query fan-out) tietoa etsiessään. Eli vaikka sinä käytät tiettyä prompttia niin taustalla kone hakee useilla eri lausekkeilla tiedot eri rajapinnoista ja verkosta.

Tässä koottuna sisällöllisiä osa-alueita, joita GEO:n yhteydessä kannattaa miettiä.

• sisällöt selkeästi järjestettynä (esimerkiksi sisällön otsikkotasot)
• kielimallit saattavat käyttää osana suosituksiaan yksittäisiä tekstikappaleita sivulta, joten jäsentele kappalerakenteet selkeiksi ja sisältäen konkreettista tietoa
• käytä listauksia (kuten tässä) esitellessä tuotteen tai palvelun ominaisuuksia, hyötyjä tai kokemuksia
• kielimallit näyttävät pitävän auktoriteeteista (vaikuttajat, alan asiantuntijat), jos mahdollista käytä oman alasi auktoriteettejä esim. vieraskynissä tai maininnoissa sivulla
• user generated content (arvostelut, kommentit, suositukset) sisällöt auttavat näkyvyydessä
• panosta brändiin, kielimallit näyttävät suosivan sisältöjä, jotka tulevat tunnetuilta yrityksiltä (sama koskee jo ihan asiakaskokemusta, jos sinua ei tunneta, ei asiakkailla voikaan olla luottoa yritystäsi kohtaan)
• käytä luotettavia lähteitä sisältöjä kirjoittaessa, yllä olevassa “paras toimistotuoli” esimerkissä DPJ Workspace on käyttänyt BTOB-verkkokaupassa omaa asiakaspaneeliaan parhaan toimistotuolin arvioinnissa
• taulukkomuodossa oleva sisältö näyttää kelpaavan hyvin eri kielimalleille
• sisältöjen tuoreus, esimerkiksi Perplexity näyttäisi arvostavan tuoretta sisältöä vanhojen sijasta
• sisällöt eri formaateissa, teksti, kuvat ja videot
• kuvissa on tärkeä käyttää aina alt-tekstiä
• videoissa tekstit (transkriptio) saatavilla kielimalleille
• tekoäly hakee sisältöä “snippetein”, ei siis käytä koko verkkosivuston sivua lähteenä
• usein esim. “about us” sivut ovat tekoälyn lähteinä, joten kirjoita auki tarkat tiedot yrityksestä, omistajista, johdosta ja kohderyhmistä kenelle palveluita tai tuotteita tarjoatte

Haastavaa kielimalleille optimoinnista tekee mm. se, että emme tällä hetkellä saa konkreettista dataa ulos keskusteluista. Emme tiedä tarkasti, mitä suosituksia tekoäly antaa ja mitä hakulausekkeita ja termistöä käyttäjät chatboteissa käyttävät. Haastavuutta lisää myös kielimallien keskusteluiden personointi jokaiselle käyttäjälle ja keskustelulle erikseen. 

Gemini pystyy jo tällä hetkellä näyttämään personoituja tuloksia ja suosituksia keskusteluissa kirjautuneille käyttäjille, jolloin jokainen suositus on uniikki juuri sinulle räätälöity kokemus. Googlella (Geminin kehittäjä) on valtavasti dataa käyttäjien Google-hauista, Gmailin-käytöstä ja verkkosivustoilla vierailuista. Tätä käyttäjästä saatua tietoa käytetään hyväksi kun käyttäjä keskustelee Geminin kanssa.

2. Ulkoinen auktoriteetti

Ulkoinen auktoriteetti tässä yhteydessä tarkoittaa näkyvyyttä oman verkkopalvelun ulkopuolella. Tekoäly suosii vahvoja brändejä, joista puhutaan verkossa ja verkon ulkopuolella. Enää ei riitä, että oma verkkopalvelu on sisällöllisesti optimoitu niin hakukoneille kuin tekoälylle. 

“Nyt on panostettava ulkoiseen auktoriteettiin”

Hakukoneoptimointia tehdessä ulkoinen auktoriteetti on nähty ulkoisina linkityksinä. Yritykset ovat kartoittaneet omat asiakkaat, kumppanit ja omistajat ja yrittäneet saada näitä tahoja linkkaamaan avainsana-linkeistä takaisin omaan verkkopalveluun. Edistyneemmillä yrityksillä on ollut linkkistrategiat ja esimerkiksi hankkineet maksullisia linkityksiä ulkoisista verkkosivustoista. Tekoälyn aikakaudella linkityksien rooli kasvaa ja laajenee. Enää ei riitä, että on linkki jostain ulkoisesta sivustosta vaan nyt pitää kasvattaa asiantuntijuutta.

Tekoäly arvostaa tunnettuja lähteitä verkossa. Ulkoisen auktoriteetin hankkiminen tapahtuu siis näistä lähteistä. Suomen markkinassa tekoälyn kannalta luotettavat lähteet ovat usein kotimaisia medioita (Alma Media, Sanoma ja muut) sekä erilaiset yrityshakemistot. Osittain olemme siis palaamassa aikakauteen, jolloin Asiakastiedon ja Finderin yritysprofiileilla on taas merkitystä.

Miten siis rakentaa auktoriteettia ulkoisista lähteistä:

• asiantuntija-artikkelit (natiiviartikkelit) suomalaisissa tai kansainvälisissä luotettavissa medioissa
• luo yritysprofiilit suomalaisiin (Asiakastieto, Finder) ja kansainvälisiin yrityshakemistoihin (Clutch, Kompass)
• kartoita kumppanit, asiakkaat, omistajat ja luo asiantuntija-artikkeleita
• yrityksen sisältö kannattaa jaella kaikissa sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Instagram, LinkedIn, X, TikTok, jne.)
• lisäksi kannattaa tarkistaa Suomi Reddit ja siellä osallistua joko keskusteluihin tai luoda omalle yritykselle profiili

Esimerkki A. Vogel Oy:n asiantuntija-artikkelista MTV Uutiset verkkosivustolla.

3. Sivuston tekniset osa-alueet GEO:on liittyen

Itse käytän termiä “koneelta koneelle”, jossa strukturoidun, määrämuotoisen datan merkitys korostuu jatkuvasti. Jos nimittäin mietitään verkkosivustoja käyttöliittyminä ja datalähteinä, eivät ne tällä hetkellä ole rakennettu esim. ChatGPT:n indeksointia ajatellen. Tulevaisuudessa kielimallit työskentelevät yhdessä verkkosivustojen kanssa määrämuotoisen datan osalta ja saattavat käyttää rajapintoja hyödykseen. Tällöin esimerkiksi tarkan ja riittävän laajan tuotetiedon merkitys kasvaa näkyvyyden osalta. 

Hakukoneoptimointi on aina sisältänyt teknisiä osa-alueita, joita markkinoijat ovat joutuneet laittamaan verkkosivustoissa kuntoon. Verkkosivuston tekninen optimointi tekoälyoptimoinnin kannalta näyttäisi noudattavan samankaltaisia lainalaisuuksia kuin perinteisessä teknisessä hakukoneoptimoinnissa. Sivuston nopeuteen, indeksointiin tai tiedon jäsentelyyn on kiinnitetty aiemmin teknisen kehityksen resursseja ja sama trendi näyttäisi jatkuvan myös GEO:n aikakaudella.

• varmista sisällön indeksointi ja suodata turhat sisällöt pois indeksoinnista 
• vältä javascript-linkityksiä, kielimallit eivät vielä tässä kohtaa pysty kunnolla renderöimään javascriptiä (huom. Magento-kauppiaat)
• nopeus on valttia myös kielimalleille, varmista sivuston nopeusoptimointi
• kiinnitä huomiota sivuston sisäiseen linkitykseen tärkeistä “avaintermeistä”

Verkkosivuston schema

• huomioitava sisältöjä kirjoittaessa, etenkin auktoriteettien osalta
• henkilö (person schema)
• sivu (page)
• kuva (image)
• nimi (name)
• url
• sku (jos tuotteita, joilla on sku)
• hintatiedot (offer)

Schema-tietoja on käytetty kertomaan vaikkapa hakukoneille siitä mitä yritys tekee tai kuka on kirjoittanut verkkosivuston asiantuntija-artikkeleita. Tällä määrämuotoisella (strukturoidulla) datalla kerrotaan myös kielimalleille ne tiedot, joita sivustosta tai henkilöistä halutaan tuoda erityisesti esille. Scheman saa käyttöön joko suoraan verkkosivustolta (helppo ottaa käyttöön esim. WordPress-sivustolla) tai sitten oman verkkosivustokumppanin avustuksella.

Tekoälyoptimoinnin tavoitteet

Ilman tavoitteita tekoälyoptimoinnin tekeminen saattaa tuntua turhalta. Listaan tässä mielestäni osuvimmat tavoitteet ja KPI’t, joilla voit mitata tekoälyoptimoinnin onnistumista.

1. Saada yrityksen sisällöt tekoälysovellusten lähteiksi ja maininnoiksi sovelluksissa
2. Saada liikennettä tekoälysovelluksista
3. Liikenteestä kaupallisia tapahtumia (myynti, liidit, jne)
4. Vahvistaa bränditunnettuutta

No mitä mittareita (KPI) kannattaa käyttää, jotta saadaan tieto työn tuloksellisuudesta

1. Share of voice (mikä osuus esim. maininnoista osuu yritykseesi verrattuna kilpailijoihin)
2. Näkyvyys tekoälysovelluksissa
3. Maininnat tekoälysovelluksissa
4. Liikenne, aktivoituminen ja kaupalliset tapahtumat

Tekoälyoptimoinnin mittaaminen on tällä hetkellä helpointa ottaa käyttöön jonkin kolmannen osapuolen AI-mittaustyökalulla. Olemme Digiteamilla käyttäneet AI-mittauksessa mm. ahrefs-ohjelmistoa, nimt.ai-ohjelmistoa sekä peec-ai-ohjelmistoa. Kaikki keräävät datan suhteellisen samoin tavoin ja markkinoijan on hyvä ymmärtää, että mittaus kehittyy koko ajan ja ei välttämättä ole ihan 100% tarkkaa. Työkaluilla pystyy myös määrittelemään omat promptit, joita haluaa seurata. 
Liikenne, aktivoituminen ja kaupalliset tapahtumat saadaan kiinni Google Analytics 4:sella, kunhan sinne on määriteltynä konversiot ja tekoälyliikenteelle oma segmenttinsä. Lisäksi ns. server-side tracking auttaa tarkemmassa mittauksessa jos tarpeen.

Summary

Tekoälytyökalujen käyttö ja erityisesti ChatGPT:n käyttäjämäärien kasvu on ollut jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Techcrunchin artikkelissa yhtiön toimitusjohtaja Sam Altman kertoo käyttäjämäärien rajusta kasvusta nyt syksyn 2025 aikana. Kuukaudessa pelkästään ChatGPT:n käyttäjämäärät kasvoivat sadalla miljoonalla aktiivisella viikoittaisella käyttäjällä (elokuu- syyskuu 2025) yli 800 miljoonaan käyttäjään. 

Kuten kaikessa markkinoinnissa tavoitteiden asetanta ja KPI-määrittely on tärkeässä asemassa. Aseta mitattavat tavoitteet tekoälyoptimoinnille ja seuraa tavoitteiden kehittymistä kun työ on aloitettu.

Nyt on siis oikea hetki pistää paukkuja tekoälyoptimointiin verkkosivuston osalta ja samalla varmistaa oman sivuston mahdollisuudet löytyä eri kielimalleista tai tekoälysovelluksista (ChatGPT, Gemini, Claude, jne.). Kuten aina, uusien markkinointiin liittyvien asioiden osalta testaaminen ja rohkeus kokeilla ovat avainasemassa. Oletpa sitten aloittamassa yrityksesi GEO-matkaa tai jo lähtöraiteen ohittanut, lue asiasta lisää, kouluta henkilöstöä tai pyydä Digiteamia kertomaan asiasta lisää. Vakuutan, tätä matkaa ei kannata jättää tekemättä. 

Kirjoittaja Riku Seppälä on digitoimisto Digiteamin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Rikulla on noin kahdenkymmenen vuoden kattava kokemus digimarkkinoinnista ja PK-sektorin yritysten myynnin ja markkinoinnin kehittämisestä. Riku keskittyy tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin nimenomaan markkinoinnin yhteydessä.