fbpx

Sisällöntuottajan analytiikka – parempaa sisällöntuotantoa

Miksi sisällöntuottajan pitäisi olla kiinnostunut analytiikasta ja mitä hyötyä siitä hänelle voi olla.

Analytiikka on erittäin hyödyllinen apuväline verkkosivuston sisällöntuottajalle. Oikein käytettynä analytiikka auttaa sisällöntuotantoa valitsemaan aiheet, joista sisältöä kannattaa tuottaa, se kertoo kuinka sisältöjen ääreen päädytään ja miten sisällöt vaikuttavat lukijoihinsa.

Analytiikasta on konkreettista apua sisällöntuottajalle, kun sisällöille on määritelty selkeät kohderyhmät ja tavoitteet.

Sisällön tavoitteet ja kohderyhmät

  • kenet haluan sisällön ääreen
  • mitä haluan hänelle kertoa
  • miten sisällön pitäisi vaikuttaa häneen tai auttaa sisällön lukijaa


Miten hyötyä analytiikasta on sisällöntuottajalle

  1. Auttaa valitsemaan mielenkiintoisen tai ajankohtaisen aiheen, auttaa luomaan hakukonelöydettävää sisältöä ja sisältöä, joka käyttää asiakkaan kieltä
  2. Auttaa kehittämään sisällön löydettävyyttä hakukoneesta, sivustolta tai markkinoinnin ja viestinnän avulla
  3. Auttaa arvioimaan ja kehittämään sisällön kiinnostavuutta ja kykyä aktivoida kävijöitä, sekä sivun rakenteen kykyä ohjata ja aktivoida kävijöitä

Sisältöaiheiden ja termistöjen valinnat

Kun sisällöntuotannon aiheita ryhdytään miettimään, voidaan aiheiden kiinnostavuutta ja ajankohtaisuutta tutkia analytiikan avulla. Tässä esimerkkejä muutamista

  • Avainsanatutkimus
  • Sivuston sisäisen haun mittaus
  • Trendit
  • Mediaseuranta
  • Sosiaalisen median seuranta

Avainsanatutkimus

Avainsanatutkimuksen avulla selvitetään sitä, miten hakukoneesta etsitään tietyn aihealueen asioita: artikkeleita, tietoa, tuotteita tai palveluita. Tutkimuksen perusteella löydetään hakutermit, joihin sisällöntuotannossa kannattaa keskittyä. Kun termistö on valittu oikein, sisältö löytyy hakukoneesta kohderyhmän etsimällä tavalla ja sisällössä käytettävä termistö on kohderyhmälle tuttua.

Sivuston sisäinen haku

Suurien organisaatioiden verkkosivustoilla voi sisältöä olla niin paljon, että hyvälläkään navigaatiosuunnittelulla ei kaikkea sisältöä saada löytymään helposti. Esimerkiksi kaupunkien ja kuntien, tai suurien verkkokauppojen sivustoilla on tästä syystä sisäinen haku. Tätä sivuston sisäistä hakua voi yleensä mitata ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä sisältöjä käyttäjät haluaisivat löytää.

Trendit

Erilaisten trendityökalujen avulla voidaan tutkia sitä, mitä ihmiset juuri nyt hakevat ja mihin suuntaan aiheen kiinnostavuus on kehittymässä. Avainsanatutkimuksessa keskitytään pysyviin, tai toistuviin hakuilmiöihin, mutta trendien avulla tutkitaan hetkellisiä ilmiöitä tai pyritään ennakoimaan tulevaa. Avainsanatutkimuksesta saatetaan löytää ideoita myös trendien seurantaan.

Mediaseuranta

Tiettyjen aihealueiden uutisointia voidaan seurata eri medioissa mediaseurannan työkaluilla. Trendaavista aiheista voi saada hyviä ideoita ajankohtaisten tai kohderyhmille sopivien sisältöjen tuottamiseen.

Someseuranta

Yritysten ja organisaatioiden on tiedettävä mitä niiden brändistä, tuotteista tai palveluista somessa puhutaan. Tämän tiedon avulla voidaan valvoa organisaation mainetta ja brändiä, pystytään reagoimaan käyttäjien mieltä askarruttaviin asioihin ja asiakaspalvelu pystyy hoitamaan esimerkiksi reklamaatioasiat tehokkaasti. Myös organisaatioiden kriisiviestintä hyötyy sosiaalisen median seurantaratkaisuista kun somemyrskyihin reagoidaan nopeasti niiden ilmaannuttua.

Eri sosiaalisen median kanavia kuten Facebook, Instagram, Tik Tok ja Twitter pystytään valvomaan yleensä samalla someseurannan työkalulla. Useat työkalut pystyvät ulottamaan seurantansa myös erilaisiin foorumeihin, uutissivustoihin tai keskustelupalstoihin.

Somessa esillä olevia asioita mitataan usein hashtag-hauilla ja avainsanojen avulla. Lisäksi työkalut tunnistavat negatiivisen ja positiivisen keskustelun tason, jolloin organisaatio voi vastuuttaa tietyt henkilöt vastaamaan tietyn kaltaisiin keskusteluihin. Muutamia työkaluja, joilla someseurantaa kannattaa lähteä kokeilemaan ovat mm. https://brand24.com/, https://www.hootsuite.com/, https://mention.com/en/.

Kuinka sisällöt löytyvät

Kun sisällöillä on tavoitteet ja kohderyhmät, voidaan analytiikan avulla selvittää kuinka hyvin sisällöt löytyvät ja kuinka kohderyhmät voitaisiin tuoda paremmin sisältöjen ääreen. Jos vakiintunut kävijäliikenne tai löydettävyys ei tavoita kohderyhmää, voidaan kävijät tuoda sisällön pariin viestinnän ja markkinoinnin keinoin.

Löytyminen hakukoneesta

Sisältöjen löytymistä ja linkin klikkaamista hakukoneessa tulisi arvioida siihen tarkoitetuilla työkaluilla. Tuloksia kannattaa omien testien sijaan seurata luotettavilla työkaluilla. Löytymistä voidaan tarvittaessa kehittää hakukoneoptimoinnin keinoilla.

Toinen tärkeä mittari hakukonesijoituksen lisäksi on se, klikataanko löytynyttä linkkiä. Hyvä sijoitus ei vielä takaa, että kukaan klikkaa sisällön ääreen. Linkkitekstiä kehittämällä voidaan linkistä tehdä houkuttavampi ja kasvattaa sen klikkiprosenttia.

Sisällön löytyminen navigaatiosta

Sivuston kävijät hakevat sisältöjä pääasiassa sivuston navigaation kautta. Tästä syystä navigaatiovalikon pitää olla hierarkialtaan looginen ja nimetty niin, että kävijä ymmärtää mitä sen alta löytyy. Sisältöjen löytymistä voidaan arvioida mittaamalla kävijöiden navigaation käyttöä.

Sisältöihin ohjaaminen

Sisältöjen löytymistä voidaan edistää nostoilla ja sivuston sisäisillä linkityksillä, sekä varmistamalla sisällön löytyminen sivuston sisäisestä hakukoneesta. Analytiikasta voidaan mitata, miten haluttuun sisältöön päädytään sivuston sisäisten toimintojen kautta tai markkinoinnin ja viestinnän avulla.

Kuinka sisällöt vaikuttavat kävijöihin

Sisällön tavoitteet voivat olla passiivisia tai aktiivisia. Passiivinen tavoite tarkoittaa sisällön lukemista ilman muita välittömiä toiminnallisia tavoitteita. Aktiiviset tavoitteet tarkoittavat sitä, että kävijän halutaan sisällön vaikuttamana tekevän jotain konkreettista ja mahdollisesti mitattavaa, kuten siirtymistä toiseen sisältöön, yhteydenottoa tai vaikkapa tiedoston lataamista.

Sisällön kiinnostavuutta voidaan arvioida mittaamalla sisältösivulla vietettyä aikaa tai mittaamalla esim. sivuston vierittämistä tai sivun toiminnallisuuksien käyttöä. Näissä pitäisi ottaa huomioon tapa, jolla kävijä on saapunut sisällön ääreen. Saapumistapa saattaa kertoa kävijän lähtömotiivista ja eri tavoilla saapuneilla kävijöillä voi olla täysin eri motiivit. On myös syytä vertailla laitekohtaisia eroja ja miettiä miten sisältöjen käytettävyys poikkeaa esim. älypuhelimen ja tietokoneen välillä.

Yhteenveto sisällöntuottajan analytiikasta

Vaikka analytiikkaa voi käyttää hyvin monipuolisesti sisällöntuotannon tukena, ei ole realistista käydä jokaista vaihetta jokaisen sisällön osalta em. tavoilla läpi. Tarkoitus on käyttää sitä niiltä osin, mistä siitä saadaan suurinta hyötyä omaan työhön tai kuin tarvetta on. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että sivustoanalytiikka on asennettu oikein ja muut välttämättömimmät työkalut ovat käytössä, jotta tärkeimmät tiedot ovat tarvittaessa saatavilla.

Analytiikka ei myöskään ota kantaa tekstin laatuun tai tyyliin. Mittaustulokset ovat kuitenkin lukuja, jotka yksin eivät vielä selitä sitä, mikä tuloksen aiheutti. Tuloksia pitää osata tulkita, niitä pitää verrata toisiinsa ja tarvittaessa etsiä lisää selittävää tietoa johtopäätösten tekemiseen.

Antti Kärki

Hyvää digimarkkinointia vuodesta 2003, mutta vuosi vuodelta huononevaa huumoria. Kaikki samassa paketissa! Antti katselee markkinointia laajakatseisesti asiakkaan, toimiston ja web-analyytikon silmin, mutta tarttuu hanakasti myös yksittäisiin asioihin. Antin teksteissä haetaan välillä pientä herättelyä, sillä digimarkkinoinnin toimialalla riittää kehitettävää.

Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp

Uusimmat

Haluatko lisää luettavaa?

Haastamme, opastamme ja kerromme digitaalisen markkinoinnin ajankohtaisista asioista.