Kuntasektorin verkkoanalytiikka­tutkimus


Tutkimme Suomen kuntien ja kaupunkien verkkoanalytiikan työkalujen ja analytiikan hyödyntämisen tilaa vuonna 2024.

Tutkimme seuraavia asioita

  • Selvitimme verkkosivustoilla olevat analytiikkatyökalut
  • Tarkastimme evästekyselyiden toteutustavat
  • Toteutimme kyselytutkimuksen analytiikan hyödyntämisestä kuntien ja kaupunkien viestinnässä ja markkinoinnissa

Tutustu tutkimukseen alla olevasta valikosta.

Valitse tutkimuksen vaihe, jota haluat tarkastella

Päätimme keväällä 2024 kirjoittaa oman näkemyksemme kuntasektorin analytiikan hyödyntämisestä. Ennen tutkimusta, näkemyksemme mukaan analytiikkaa hyödynnetään rajallisesti, vaikka siitä olisi runsaasti apua viestinnän ja markkinoinnin tehostamisessa. Näkemys perustui vuosien varrella käymiimme keskusteluihin ja kokemuksiimme kuntasektorin analytiikan hyödyntämisestä.  

Oletetut syyt analytiikan heikolle hyödyntämiselle

Ajatuksemme oli, että kuntasektori on takamatkalla digimarkkinoinnin mittauksesta, sekä ketterän viestinnän ja markkinoinnin kehittämisestä. 

Käsityksemme mukaan analytiikkaa ei hyödynnetä seuraavista syistä. 

  • Monille on epäselvää, mihin tai miten analytiikkatietoa voidaan käyttää
  • Analytiikkatyökalun, kuten Matomon tai Google Analyticsin käyttö ei ole hallussa
  • Mittaustuloksia ei osata tulkita tai analysoida riittävän hyvin
  • Viestinnässä ja markkinoinnissa ei ole resursseja reagoida tuloksiin ja muuttaa asioita
  • Analytiikkaa ei ole asennettu niin, että se tuottaisi relevanttia ja riittävää tietoa, mm. oletettavasti konversiomittausta ei hyödynnetä
  • Mainonnan tunnisteita ei hyödynnetä ja tästä syystä markkinoinnin ja viestinnän tuloksista ei saada tietoa

Jos analytiikan hyödyt ovat niin ilmeisiä, miksi asiaan ei puututa?

  • Hallinnossa ei tunneta analytiikan merkitystä ja siksi siihen ei budjetoida
  • Kilpailutusrajat ovat niin matalia, että palveluiden ostaminen on hankalaa
  • Kilpailutuksissa keskitytään analytiikan käyttöönottoon, mutta ei hyödyntämiseen. Ostetaan työkaluja, mutta ei mietitä, että niillä pitäisi osata tehdäkin jotain, jotta niistä olisi hyötyä. 
  • Analytiikan hyödyntämistä ei kouluteta, tai palveluita osteta
  • Viestinnän ja tiedotuksen katsotaan olevan lain velvoittama toiminto, jonka tuloksellisuuteen ei voi tai kannata panostaa.

Onko oletuksille oikeutusta?

Halusimme kyselytutkimuksella saada suoraan vastauksia viestinnän ja markkinoinnin henkilöiltä heidän kokemuksistaan analytiikan käytöstä.

Samalla päätimme tutkia kaupunkien ja kuntien verkkosivustojen käytössä olevat työkalut, sekä evästekyselyt.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa kesän ja syksyn 2024 aikana.

  1. Sivustojen manuaalinen tarkastus ja läpikäynti
    1. Onko sivustolla kävijäliikenteen tarkasteluun tarkoitettuja analytiikkatyökaluja
    2. Mitä analytiikkatyökaluja sivustoilta paljastui
    3. Evästekyselyiden tila
  1. Analytiikkakysely viestintä- ja markkinointihenkilöiille
    1. Mitä työkalua käytetään
    2. Kenelle vastuulla analytiikan käyttö on
    3. Mitä hyötyä analytiikasta on ollut
    4. Mitä haasteita analytiikan käyttöön liittyy

Sivustojen tulokset

Evästekyselyt sivustoilla

  1. 64 sivustoa, jolta ei löytynyt evästekyselyä, eikä analytiikkaa
    1. Kuriositeettina löytyi yksi sivusto, jolla ei ollut SSL-suojausta – raporttia kirjoittaessa tämä asia oli korjattu
  2. 8 sivustoa, joissa evästeiden hyväksyminen on pakotettu, mutta sivustolla ei ole analytiikkaa
  3. 2 sivustoa, joissa hyväksyntä on puoliksi pakotettu, eli suora kieltäytyminen ei ole mahdollista – ei analytiikkaa
  4. 52 sivustoa, joissa joko ei ole kyselyä tai evästekysely on toteutettu väärin ja sivustolta löytyy analytiikkatyökalu tai markkinointipikseleitä.
  5. 147 sivustolla kysely oli toteutettu oikein ja sivustolle oli asennettu analytiikkatyökalu tai analytiikkatyökaluja
  6. 31 sivustoa, joissa evästekysely on toteutettu oikein ja sivustolla ei ole analytiikkaa

Joissain sivustoissa evästekyselyn puuttuminen oli kuitattu sillä, että sivustolla ei kerätä kävijöistä tietoa evästeiden avulla tai kävijöiden tietoja ei käytetä markkinointiin.

Sitä emme voineet tarkistaa, toimivatko evästeasetukset oikein, eli salliiko sivusto analytiikkaevästeiden latautumisen ennen evästeiden hyväksyntää tai evästeiden kieltämisen jälkeen. 

Analytiikkatyökalut

Analytiikkatyökaluissa tarkasteltiin työkalujen skriptien osuuksia eri sivustoilla. Asennettu skripti ei välttämättä tarkoita, että työkalua hyödynnetään aktiivisesti tai että itse työkalu on käytössä. Skripti on voinut jäädä sivustolle, vaikka itse ohjelmistoon ei ole enää pääsyä.

Analytiikkaohjelmistojen skriptit kuntasektorin sivustoilla

  • Google Analytics 118 kpl
  • Ei mitään analytiikka 105 kpl
  • Matomo 62 kpl
  • Siteimprove 13 kpl
  • Snoobi 9 kpl
  • Azure monitor 7 kpl
  • Hotjar 7 kpl
  • Piwik Pro 4 kpl
  • Plausible 3 kpl
  • Instana 2 kpl
  • Cloudflare insights 2 kpl
  • Snowplow analytics 1 kpl
  • Umami 1 kpl
  • Exact metrics 1 kpl

Google Analytics on selkeästi edelleen yleisin sivustolla esiintyvä skripti. Matomo on tehnyt vahvan nousun USA – EU data privacy kuohunnan aikoihin. 

Monella sivustolla on käytössä useita eri analytiikkatyökaluja, joista osa on toisiaan täydentäviä, osa selkeästi päällekkäisiä. Yleisimmät yhdistelmät ovat 

  • Google Analytics – Matomo, 11 kpl
  • Google Analytics – Hotjar, 7 kpl

Mainosalustojen seurantatagit

Mainosalustojen seurantatageilla tarkoitetaan tagia, jolla kerätään tietoa kävijöistä mainostyökaluille, kuten Google Adsiin (Google Ads tag) tai Facebookiin (Facebook-pikseli).

Markkinointitageja käytetään kuntasektorin sivustoilla vähän.

Noin kymmeneltä sivustolta löytyi erilaisia mainosalustojen tageja, kuten Facebook pikseliä, Google Ads mainostagia, Twitter tagia, Microsoft Advertising mainostagia.

Sivustodata tulosten yhteenveto

Gdpr ja data privacy aiheuttivat työkalupuolella isoja muutoksia 2022-2023. Matomo nousi kuntasektorin sivustoille merkittäväksi tekijäksi. Google Analyticsin osuus pieneni, mutta se on edelleen suurin. Kolmannesta sijasta taisteleva Snoobi ja Siteimprove. Esiin nousi myös yksittäisiä, täysin uusia työkaluja.

Merkittävää on kuitenkin se, että kolmanneksella sivustoista ei ole mitään analytiikkaa käytössä. Kolmannes kaupungeista ja kunnista putoaa suoraan olettamukseemme jo teknisen tutkimuksen yhteydessä.

Toinen mielenkiintoinen löydös ovat lähes 52 sivustoa, joilla on Gdpr-asetuksien vastainen evästekysely, sekä analytiikkatyökaluja. Oletettavasti näiden 52 sivuston lisäksi löytyy myös sivustoja, joissa kysely on tehty oikein, mutta evästeasetukset on teknisesti määritelty väärin, eli data lähtee kerääntymään ennen kyselyä, tai evästeiden kieltäminen ei vaikuta datan keräämiseen.

Kyselyn lähetysten statistiikat

  • Vastaanottajina viestintää ja markkinointia tekevät henkilöt
  • Vastaanottajia lähetyslistalla 554 – joukossa myös kaupungit ja kunnat, joiden sivustoilla ei ole analytiikkaa käytössä
  • Vastauksia saatiin 41 kpl
  • Prosenttiosuus on hyvä – N pieni, johtuen pienestä vastaanottajalistasta

Vastaajien profiili

  • Vastausten perusteella vastaajiksi tuntui valikoituvan henkilöt, jotka joko käyttivät tai olivat kiinnostuneita analytiikan hyödyntämisestä. 
  • Tulkitsemme tilannetta niin, että ne, joita asia ei suuremmin kiinnosta, jättivät vastaamatta, eli n. 90 % kyselyn vastaanottajista. 
  • Tämä osaltaan vahvistaa ajatusta siitä, että analytiikka ei aiheena koske valtaosaa.
  • Automaattisten poissaoloviestien osuus oli n. 30 henkilöä lomien tai muuttuneiden työsuhteiden takia.
  • Valtaosa vastaajista oli viestinnän tai markkinoinnin operatiivisissa tehtävissä (83,2 %)

Mikä tai mitkä analytiikkatyökalut ovat käytössä kaupungissa/kunnassanne

Kyselyyn vastanneiden mukaan Matomon markkinaosuus 26,8 % olisi Google Analyticsia 24,4 % suurempi. Tulosta selittänee se, että Matomo on hankittu organisaatioihin, joissa on jo olemassa jonkinlainen analytiikan hyödyntämisen kulttuuri. Suuri osa vastaajista näyttäisi olevan aktiivisempia analytiikan käyttäjiä ja tästä syystä Matomon osuus korostuu. Ero on kuitenkin niin pieni, että voidaan sanoa Matomon ja Google Analyticsin olevan yhtä suuria.

Muista työkaluista kyselyssä esiin nousivat Snoobi, Siteimprove ja Askem.

Kommentteja vastauksista

”Meillä ei oikeastaan ole käytössä, koska siihen ei ole aikaa, eikä johtotasolla ymmärretä mitä hyötyä noista voisi olla”

” Meillä on käytössä, mutta emme ehdi analysoida niitä”

Kuka organisaatiossanne on vastuussa analytiikan hyödyntämisestä

Analytiikkaa on selvästi käytössä siellä, missä pitääkin, eli viestinnässä ja markkinoinnissa. Mukaan mahtuu myös pientä turhatumista kuvaava kommentti.

Kommentteja vastauksista

” Markkinoinnissa ja viestinnässä olen kiinnostunut niistä, mutta kukaan ei ole vastuussa niistä, kun ei niihin ole aikaa…”

Kuinka monta henkilöä organisaatiossanne käyttää analytiikkaa

Yli 40 % vastaajista kertoo, että organisaatiossa on yli 4 henkilöä, jotka käyttävät analytiikkaa. Tämän perusteella vastaajista melko moni on isosta kaupungista, joilla viestinnän ja markkinoinnin parissa työskentelee useita henkilöitä.

Samalla tämä viittaa siihen, että isoissa kaupungeissa analytiikkaa hyödynnetään aktiivisemmin kuin pienissä, vaikka pienet saisivat analytiikasta vähintään yhtä suuria hyötyjä.

Onko sinulla itselläsi pääsy käytössänne olevaan sivuston kävijäseurantaan, eli analytiikkaohjelmistoon

Vastaajista valtaosalla on pääsy ohjelmistoon, joten heillä on mahdollisuus aktiiviseen analytiikan hyödyntämiseen. Vastaajista kolmella ei ole mitään kosketusta analytiikkaan.

Minulla on pääsy analytiikkaan tai saan raportteja – Kuinka usein käytät tai tarkastelet analytiikkatietoja

Analytiikan tarkastelutarve voi vaihdella monista syistä, kuten viestinnän aktiivisuuden perusteella. Vähintään viikoittain tietoja tarkastelevia on vastaajissa yli 40 %, mikä on varsin korkea luku.

Onko sivuston tavoitetapahtumat määritelty konversioiksi analytiikkaan

Vain kahden vastaajan mukaan sivuston tavoitetapahtumat on määritelty konversioiksi analytiikkaan ja lähes 14 % ei tiennyt, mikä konversio on.

Kuntien ja kaupunkien verkkosivustoilla on varmasti runsaasti erilaisia tavoitetapahtumia, joihin kävijöiden toivotaan päätyvän. Esim. matkailussa ja elinkeinopalveluissa (mm. tontit) on todennäköisesti selkeitä toiminnallisia tavoitteita, kuten yhteydenotot, tiedostojen lataukset ja erilaiset kysely, jotka sopivat erinomaisesti konversioiksi. Myös neuvontapalveluiden, teatterin, museoiden tai tapahtumiin liittyvän markkinoinnin tuloksiin saadaan paljon arvokasta lisätietoa.

Konversiomittauksen puuttuminen viestii siitä, että analytiikkaa ei ole perusasennuksen jälkeen lähdetty kehittämään ja hyödyntämään syvällisemmin.

Lisätäänkö viestinnän ja mainonnan linkkeihin tunnisteet (tagit), joiden avulla niiden kautta hankittu liikenne voidaan nähdä analytiikasta

Mainonnan kautta tullut liikenne saadaan kyllä aina kiinni, mutta jos tunnisteita ei lisätä, ei mainonnan tai viestinnän avulla saatua liikennettä voida erottaa muusta liikenteestä. Tällä tavoin hankittu liikenne sekoittuu muihin sisääntulotapojen lukuihin, kuten suoraan liikenteeseen ja muiden linkkien kautta tulleisiin kävijöihin.

Jos tunnisteita ei lisätä, on kävijäliikenteen lukuja hankala tulkita luotettavasti. Myös tavoitteiden saavuttamisen, kävijäliikenteen, viestinnän ja markkinoinnin suhdetta voi olla mahdotonta selvittää.

Tunnisteiden lisääminen unohtuu, varsinkin silloin, jos analytiikan käyttö ei ole systemaattista ja tavoitteellista. Vaikka moni vastaus viittaa siihen, että vastaajat ovat kuntaviestinnässä ns. aktiivisimpien analytiikan hyödyntäjien joukossa, vain viidesosa varmistaa seurantadatan selkeyden varmistamisen lisäämällä mainonnan tunnisteet linkkeihin. Tämä tukee tutkimusolettamusta analytiikan heikosta hyödyntämisestä.

Kuinka suureksi koet analytiikasta saadun hyödyn

Vaikka analytiikan käytössä on puutteita, yli 60 % kokee sen hyödylliseksi.

Miksi koet, että analytiikasta ei ole ollut hyötyä

Tämä kysymys kohdennettiin niille, jotka eivät olleet vastanneet edellisessä kysymyksessä analytiikkaa hyödylliseksi.

Suurimmiksi haasteiksi koetaan resurssien ja osaamisen puute. Analytiikkadataan ei ehditä perehtymään, tuloksia ei osata tulkita, tai asioita ei voida/osata muuttaa, vaikka haluttaisiinkin.

Mitä hyötyä olet saanut analytiikasta

N. 40 % kyselyyn osallistuneista on kyennyt hankkimaan oikeaa hyötyä analytiikasta. Korkea osuus viestii siitä, että vastaajat ovat aktiivisia ja edistyneempiä analytiikan hyödyntäjiä. Hyödyt ovat varsin konkreettisia ja mitattavia.

Analytiikkaa on käytetty hienosti juuri siihen mihin pitääkin. Sivuston, markkinoinnin ja viestinnän vaikuttavuutta ja tehoa on kehitetty, sekä pystytty säästämään kustannuksia mm. mediavalinnoilla.

Pois leikkautuneiden vastausten täydelliset versiot

  • Sivustolta on paikallistettu teknisiä ongelmakohtia seurannan avulla ja pystytty korjaamaan ne
  • Olen pystynyt valitsemaan parempia tuloksia tuottavia medioita viestintään ja markkinointiin
  • Yllä olevista useampi sopii. Analytiikkaa hyödynnetään paljon

Oletko saanut koulutusta analytiikkatyökalun käyttöön

Yli 75 % vastaajista on saanut puutteellisen koulutuksen analytiikkaohjelmiston käyttöön, tai ei ole saanut koulutusta lainkaan. Olettamus siitä, että kilpailutuksissa keskitytään vääriin asioihin ja työkaluhankintoihin, saa vastausten perusteella tukea.

Toisaalta perehdytyskin on voinut olla heikkoa, vaikka sellainen olisi hankittu. Käytön tarpeet ja käyttökohteet pitäisi selvittää huolellisesti ja tämän jälkeen suunnitella vaiheittainen koulutus. Muutaman tunnin esittelyllä ei vielä päästä kovin pitkälle ja uuden työkalun, sekä analytiikan käytön omaksumiseen menee jonkin verran aikaa.

Oletko saanut koulutusta analytiikkalukujen tulkintaan ja analysointiin

Jos työkalun käyttökoulutus oli yli 75 % vastaajista riittämätön, on se tulkinnan ja analysoinnin osalta vielä heikompi, yli 82 %. Koulutukset pitäisi räätälöidä työtehtävien mukaisesti, jotta käyttäjät pystyisivät tulkitsemaan erilaisia tuloksia ja hakemaan tarvittaessa lisää selventävää tietoa.

Asianmukaisella koulutuksella analytiikasta saadaan pitkäaikainen, pysyvä hyöty organisaatiolle, kun analytiikan käytöstä tulee vähemmän aikaa vievää ja se saadaan tuottamaan konkreettista hyötyä – jatkuvasti.

Mitä asioita haluaisit oppia analytiikasta

Vastausvaihtoehdot

  1. Haluaisin oppia, mihin kaikkeen analytiikkaa voi käyttää ja miten sitä voisi hyödyntää
  2. Tekemään nykyisessä analytiikassa omia räätälöityjä raportteja ja näkymiä
  3. Tavoitteiden mittaamisesta ja konversioista
  4. Haluaisin oppia tulkitsemaan tuloksia paremmin
  5. Haluaisin oppia käyttämään analytiikkaohjelmistoa paremmin
  6. Oppia mittaamaan, miten tuottamaani sisältöön reagoidaan
  7. Oppia tuottamaan hakukoneoptimoitua sisältöä ja mittaamaan sen tuloksia
  8. Oppia arvioimaan verkkosivuston tuloksia
  9. Asia ei kiinnosta minua

Kaksi viimeistä vastausta ovat kommentteja

”Siis olen saanut näihin asioihin koulutusta aiemmassa organisaatiossa, mutta ei täällä kunnassa ole aikaa, eikä kiinnostusta johdolla”

”Kiinnostaa analytiikka ja sitä ohjaava lainsäädäntö, tietosuojan erityiskysymykset tässä asiassa”

Tulkinta:

Koulutuksen tarve on kova, mikä olikin tutkimuksen lähtökohdan kannalta oletettu asia. Vastaajilla olisi selkeästi halu oppia ja hyödyntää analytiikkaa ja se tunnistetaan tärkeäksi osaksi omien työtehtävien menestyksekästä suorittamista.

Miten haluaisit kehittää omaa tai organisaatiosi analytiikan käyttöä?

Vapaamuotoiset vastaukset

”Saada ymmärrystä muillekin”

”Matomon analytiikka tarkemmaksi”

”Varata työaikaa tähän enemmän”

”Sitä tullaan jatkossa hyödyntämään esim. verkkosivuston uusinnan yhteydessä”

”Tarvitsen henkilökohtaista opastusta analytiikkatyökalun parissa. Yleiset koulutukset eivät vastaa kaikkiin omiin tarpeisiini liittyviin kysymyksiin.”

”Henkilökohtaisesti olen saanut mielestäni liian suppean perehdytyksen”

”Toivoisin, että sitä hyödynnettäisiin laajemmin, mutta ymmärrän myös, ettei henkilöstön aika riitä.”

”Että päätöksentekijät ymmärtäisivät sillä olevan ihan merkitystä”

Jos kuntasektoria katsotaan kokonaisuutena, näyttää lähtötilanteena ollut olettamuksemme pitävän aika hyvin paikkansa. Analytiikan käyttö on tärkeä osa menestyksekästä digiviestinnän ja digimarkkinoinnin hyödyntämistä ja sen puuttuminen näkyy väistämättä tekemisessä. Mutta kuten todettu, se koskee enemmistöä ja osa organisaatioista on jo melko pitkällä analytiikan hyödyntämisessä. 

Yhteenveto kehityskohteista

  • Analytiikkaan panostetaan liian vähän tai väärällä tavalla ja tämä jarruttaa markkinoinnin ja viestinnän mahdollisuuksia hyödyntää analytiikkaa – peräti kolmasosassa sivustoista on kokonaan ilman analytiikkaa. 
  • Viestintä ja markkinointi on siirtynyt vahvasti verkkoon. Mikäli tiedottaminen ja viestintä ovat kunnan tai kaupungin tärkeimpiä tehtäviä, analytiikkaan panostaminen mahdollistaisi tehtävän hoitamisen mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työ tehostuu ja kustannuksia säästetään samalla, kun tulokset paranevat. 
  • Analytiikan hyödyntämisen kustannukset ovat melko vaatimattomia, jos niitä verrataan muihin viestinnän ja markkinoinnin resursseihin, eli työtunteihin, palkkakuluihin, viestinnän työkaluihin, verkkosivuston hintaan, it-kuluihin ja mediapanostuksiin. Analytiikan avulla voidaan näitä kaikkia muita panostuksia ohjata saavuttamaan se, mitä viestinnän, tiedotuksen ja markkinoinnin toiminnalla halutaan saada aikaiseksi.
  • Analytiikan hyödyntäminen koetaan aikaa vieväksi ja ehkä jossain määrin hankalaksi. Tämä ongelma johtuu riittämättömästä osaamisesta ja osaamisen puute riittämättömästä koulutuksesta. Kun analytiikkaa osataan hyödyntää, se nopeuttaa valintojen tekemistä ja työssä tehdään enemmän oikeita asioita ja ne tehdään nopeammin. Tulosten mittaamisen ja analysoinnin avulla opitaan tekemään asioita paremmin ja välttämään turhia toimenpiteitä. Itse analytiikan käyttö on melko nopeaa ja vähän aikaa vievää, kun sen käytöstä tulee rutiini.
  • Kyselyyn vastanneet viestinnän ja markkinoinnin henkilöt ovat melko hyvin kartalla ja valtaosa hyödyntää tai haluaisi hyödyntää analytiikkaa, jotta pystyisivät tekemään työnsä paremmin. 
  • Tutkimuksessa nousi esiin yksittäisiä kuntia/kaupunkeja, joissa ollaan jo melko pitkällä analytiikan hyödyntämisessä ja analytiikalla saadaan merkittäviä hyötyjä aikaiseksi
  • Koulutuksen tarve on suuri. Apua tarvitaan niin työkalun käyttöön, kuin tulosten tulkintaan. Myös muulle organisaatiolle olisi hyvä tuoda ilmi analytiikan merkitys, jotta oikeanlaisiin panostuksiin löytyisi rahaa.
  • Suurella osalla kaupungeista, analytiikkadata pitäisi laittaa kuntoon. Analytiikan tiedon keruu pitäisi tarkastaa, varmistaa oikea asennus, konversiot pitäisi määritellä ja ohjeistaa viestintä ja markkinointi käyttämään mainonnan tunnisteita.

Digiteamin palvelut analytiikan hyödyntämiseen

Jos organisaatiossanne on tarve aloittaa analytiikan käyttö tai kehittää analytiikan hyödyntämistä, voit kääntyä puoleemme seuraavien palveluiden osalta.

Analytiikan käytön aloittamiseen:

  • Analytiikan peruskoulutus – mitä se on, mihin sitä voidaan käyttää ja kuinka hyödyntää
  • Sivuston analytiikan määrittely, tekninen käyttöönotto tai kuntoon laittaminen

Analytiikkaohjelmiston käyttöönoton jälkeen:

  • Analytiikkatyökalun käyttökoulutus
  • Analytiikkaohjelmiston räätälöidyt käyttökoulutukset työtehtävien ja tarpeiden mukaan, raporttien ja raportoinnin luonti
  • Analytiikkadatan tulosten tulkinnan ja reagoinnin koulutukset
  • Analytiikkarutiinien koulutus

Palvelut viestinnälle ja markkinoinnille:

  • Kampanja-analyysit tai mainonnan mittauksen konsultointi
  • Hakukoneoptimoinnin koulutus sisällöntuottajille
  • Avainsanatutkimukset ja hakukonelöydettävyyden auditointi
  • Sivustoanalyysit kävijäliikenteen ja sivuston käytön osalta

Evästekyselyt

  • Evästekyselyiden toteutustavan tarkistus
  • Evästeasetusten toiminnan tarkastaminen
  • Evästekyselyiden kuntoon laittaminen ja ylläpito
Kysy lisää analytiikan palveluista

Tapio Pulkkinen


Antti Kärki

Hyvää digimarkkinointia vuodesta 2003, mutta vuosi vuodelta huononevaa huumoria. Kaikki samassa paketissa! Antti katselee markkinointia laajakatseisesti asiakkaan, toimiston ja web-analyytikon silmin, mutta tarttuu hanakasti myös yksittäisiin asioihin. Antin teksteissä haetaan välillä pientä herättelyä, sillä digimarkkinoinnin toimialalla riittää kehitettävää.