Digipalvelulaki on jo pitemmän aikaa koskenut julkisia toimijoita ja joitain yksityisiä organisaatioita. Nyt digipalvelulaki laajenee 28.6.2025 koskemaan myös kuluttajille suunnattuja verkkokauppoja. Lakimuutoksella pyritään siihen, että verkkokaupoissa tarjottavat tuotteet ja palvelut ovat esteettömästi kaikkien saatavilla.
Saavutettavuus vaatii siis monen eri osa-alueen yhteispeliä verkkokauppaa toteutettaessa: Tekninen toteutus, käyttöliittymäsuunnittelu ja sisällöntuotanto ovat niistä näkyvimpiä. Lain piirissä olevissa kaupoissa tulee olla myös saavutettavuusseloste, jossa kuvataan palvelun saavutettavuuden tila, sekä saavutettavuuteen liittyvä palautemahdollisuus, johon kauppiaalla on velvollisuus reagoida.
Tuon määräajan jälkeenkin voidaan saavutettavuusvaatimuksista poiketa, mutta silloin voi joutua perustelemaan viranomaisille, miksi saavutettavuusdirektiivin täydellinen toteuttaminen vaatii kohtuuttomia panostuksia.
Mistä tässä kaikessa on oikein kyse
WCAG eli virallisesti Web Content Accessibility Guidelinesin tarkoituksena on parantaa verkkopalvelun teknistä saavutettavuutta. Ohjeistus antaa nimensä mukaisesti ohjeet, joilla voidaan varmistaa, että esimerkiksi näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja että käyttäjä pystyy hyödyntämään verkkopalvelun toiminnallisuuksia.
Kolmeen tasoon (A, AA ja AAA) jaetuista kriteereistä pakollisia ovat kaksi ensimmäistä. Niissä kriteereitä on 49kpl. Kaikkiaan kriteereitä on yli 90.
Suomessa lakia valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) saavutettavuusvalvonnan yksikkö, joka tekee valvontaa oman ohjelmansa mukaisesti. Virasto myös tutkii saamiaan mahdollisia kanteluita.
Minkälaisia verkkokauppoja tämä koskee
Virallinen määritelmä voisi olla vaikka tällainen: Verkkokaupaksi lasketaan palvelu, josta kuluttaja voi ostaa tuotteita tai jossa hän voi tehdä sopimuksia palveluitten osalta. Verkkokauppa voi olla sivuston lisäksi myös itsenäinen mobiilisovellus. Saavutettavuus koskee kauppojen kaikkia osia… esim. chatbotit, ajanvarauskalenterit, kuvat, videot ja äänitiedostot yms.
Laki ei koske pieniä yrityksiä. Tämä tarkoittaa siis, että jos myyt esim. omia käsitöitäsi verkkokaupassasi, tämä ei todennäköisesti koske sinua.
Kuitenkin on hyvä miettiä sellaista, että iso osa saavutettavuusasioista on samalla hakukoneoptimoinnin keskeisiä asioita. Niihin siis kannattaa kiinnittää huomiota ainakin omien resurssien rajoissa.
Ohjeistuksen noudattaminen voi myös parantaa verkkokaupan mainetta ja brändiä, koska potentiaaliset asiakkaat voivat mieltää kaupan saavutettavuuteen panostaneen yrityksen kilpailijoitaan vastuullisemmaksi ja/tai asiakaslähtöisemmäksi. Tämä voi tuoda kilpailuetua ja edistää pitkäaikaista asiakasuskollisuutta.
Mitkä verkkokauppoja toteuttavat tahot pitäisi olla perillä saavutettavuudesta
Ainakin sivuston tekninen toteuttaja ja sisällöntuottajat ovat listan kärjessä. Kuva- ja videomateriaalille on huomattavia vaatimuksia, vaikka niitä ei katsottaisikaan kaikkein tiukimman, AAA-kriteeristön, mukaan. Myös käyttöliittymäsuunnittelija ja jo aiemmin mainittu brändisuunnittelija joutuvat perehtymään asiaan. Verkkokauppoja toteuttavilla tahoilla on jo todella kiire, jos ne aikovat kouluttaa työntekijänsä noudattamaan saavutettavuusdirektiiviä.
Milloin sinun pitäisi alkaa tätä miettiä
Jos ajatellaan, että (ison) verkkokaupan tekemiseen menee kokonaisuudessaan helposti puolikin vuotta, niin näitä saavutettavuusasioita pitää alkaa huomioimaan viimeistään loka-marraskuussa. Direktiivillä saattaa olla vaikutusta esimerkiksi yrityksen brändimanuaaliin, jota pitää ehkä muuttaa. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla kaupassa käytettävät värit, jos niitten kontrastivaatimukset eivät täyty.
Saavutettavuuden arviointi verkkokaupoissa ja muissa sivustoissa
Ensi kesän jälkeen julkaistavien, isojen verkkokauppojen, on siis täytettävä yleiset saavutettavuusvaatimukset sekä palvelukohtaiset lisävaatimukset. Myös itseään kunnioittavien olemassa olevien verkkokauppojen ja sivustojen, kannattaa teettää saavutettavuusarviointi, jolloin he saavat kuvan kriteerien täyttymisestä palvelussaan. Toki tuon voi tehdä itsekin, mutta virallisten ohjeitten tulkinta on aivan oma taiteenlajinsa ja niissä saavutettavuuden kriteeriä “Tekstin tulee olla ymmärrettävää”, on tulkittu melko väljästi. (Trust me… been there – done that)
Ulkopuolista apua voi olla hyvä käyttää myös siksi, että hyvä saavutettavuus ei välttämättä takaa hyvää käytettävyyttä tai sisällön ymmärrettävyyttä. Nämä asiat voivat tulla paremmin esiin ulkopuolisen arvioinnin tuloksena.
Saapa nähdä, tuleeko kesäkuun alkupuolella julkaisuun keskeneräisiä verkkokauppoja, joilla yritetään välttää direktiivin vaikutus.
Jos asia vähäänkään mietityttää, ota yhteyttä, niin katsotaan asiat kuntoon.
PS:
Tätä kirjoittaessa tuli mielenkiintoinen ajatus mieleen… Mitäpä jos hakukoneet alkaisivat nykyistä enemmän suosia saavutettavuuskriteerit täyttäviä kauppoja.
