WordPress on yksi maailman suosituimmista julkaisujärjestelmistä, ja käynyt läpi vaikuttavan kehityspolun. Vuonna 2003 blogialustaksi lanseerattu työkalu on kehittynyt erittäin monipuoliseksi sisällönhallintajärjestelmäksi.
Keitokseen on viime vuosina tullut myös aivan uudenlaisia mausteita – sisältöosien luomista helpottava WordPressin lohkoeditori Gutenberg sekä koko sivuston muokkausta jouhevoittava Site Editor.
Tässä artikkelissa summaamme näkemyksiämme WordPressin viimeisimmistä
uudistuksista – mikä niissä on jo hyvää ja millaista kehitystä ne vielä kaipaavat. Kerromme myös, mitä teknisiä ratkaisuja hyödynnämme itse verkkosivustoprojekteissamme.
WordPressin lyhyt historia
WordPressin suosio julkaisujärjestelmänä on vankka, sen ollessa joustava, skaalautuva ja tietoturvanäkökulmasta pitkälle kehittynyt. WordPressin maailmanlaajuinen markkinaosuus onkin yli 43 %, ja se sijoittuu tukevasti julkaisujärjestelmien kärkisijalle.
Alkuvuosina sivustojen rakentaminen WordPressin avulla vaati näppärää koodausosaamista. Järjestelmä oli suunniteltu vain blogeja varten, joten kokonaisen sivuston rakentaminen oli haastavaa. Vastauksena tähän WordPressiin tulivat melko varhaisessa vaiheessa teemat – eli valmiit tyylit ja sivupohjamallit – helpottamaan sivustojen tekemistä.
Teemojen lisäksi WordPressiä pystyy räätälöimään plugineilla, eli lisäosilla. Nämä ovat valmiita palikoita, joilla sivustoihin voidaan tuoda hyödyllisiä lisäominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Erilaisia lisäosia onkin nykyään valtava määrä, liki 60.000. Suosituimmat lisäosat tuovat mm. lisäomainaisuuksia sivuston sisällön hallintaan, lomakkeisiin ja hakukoneoptimointiin.
WordPressin suosituin kauppa-lisäosa Woocommerce julkaistiin vuona 2011. Se on luotettava kauppajärjestelmä, joka mahdollistaa monipuolisten räätälöityjen kauppojen ja tuotekatalogien rakentamisen.
Sisältöeditorien ja Gutenbergin esiinmarssi
Seuraavaksi WordPress-maailmaa ravisuttivat erilaiset sisältöeditorit ja page builderit, kuten Beaver Builder, Elementor, Divi ja Oxygen builder – sekä WordPressin oma lohkoeditori Gutenberg. Nämä toivat sisällönhallintaan kaivattua joustavuutta, ja tekivät sivuston rakentamisesta ja ylläpidosta visuaalisempaa.
WordPress lanseerasi Gutenberg-lohkoeditorin vuonna 2018 vastineeksi markkinoilla oleville kolmansien osapuolien sisältöeditoreille. Gutenbergissa verkkosivujen rakentaminen tapahtuu lohkojen avulla, joiden avulla sivuille voidaan luoda erilaisia nostoja, palstoja ja kuvituselementtejä.
Verkkosivustoprojektiemme yhteydessä asiakkaille räätälöidään tyypillisesti tärkeimmät käytössä olevat lohkot. Näin sivuston yhtenäinen ilme säilyy, kun sivustoa myöhemmin päivitetään uusilla sivuilla ja sisällöillä.
Gutenbergilla voidaan tehdä myös brändi-ilmeelle räätälöityjä valmiita lohkokokonaisuuksia (Patterns). Näiden avulla käyttäjä voi luoda sisältöalueita, joita voidaan käyttää helposti millä tahansa sivulla. Patternien avulla sivujen sisältö voidaan esittää helposti monipuolisesti ja kuitenkin brändin mukaisella tavalla.
Me Digiteamilla hyödynnämme sivustoeditoreja – kuten Elementoria ja Gutenbergia – laajasti asiakkaidemme verkkosivustoprojekteissa. Elementor on Gutenbergin jälkeen suosituin sivustoeditori, jonka etuihin lukeutuvat vielä toistaiseksi monipuolisemmat muokkausmahdollisuudet ja monien mielestä helpompi käyttöliittymä, kun taas Gutenberg on ilmainen WordPressin “vakioeditori”, jonka ominaisuudet ja hyödyt sopivat laajempiin projekteihin.
Kehittyvä Site Editor
WordPress on kehittänyt Gutenberg-lohkoeditoria aktiivisesti, ja siitä onkin sukeutunut jo varsin monipuolinen työkalu. WordPressin kehityskulku ei ole kuitenkaan pysähtynyt tähän.
WordPressin oma Site Editor laajentaa sivuston muokkausmahdollisuuksia lohkojen muokkauksesta koko sivuston muokkaukseen, pitäen sisällään erilaiset sivupohjat sekä sivuston ylä- ja alapalkit.
Aiemmin teema on määritellyt missä sivuston ulkoasuun liittyvät asiat, kuten fontit ja värit, muokataan. Myös sivuston ylä- ja alaosien (header ja footer) sisällöt ovat löytyneet teemasta riippuen eri paikoista, mikä on voinut tuottaa päänvaivaa yritysten markkinointitehtävissä työskenteleville. Site Editor tulee vakioimaan ja virtaviivaistamaan nämä määritykset.
Onko Site Editor sitten ihanteellinen ratkaisu kaikkiin sivustoprojekteihin?
Ei, ainakaan vielä.
Näkemyksemme mukaan Site Editor on vielä varsin tuore ja siinä on kulmia pyöristettävänä. Se ei ole myöskään vielä yhteensopiva kaikkien WordPress-teemojen kanssa, vaikkakin WordPress on tätä omien teemapäivitysten avulla edesauttanut.
Olemmekin Site Editorin suhteen toiveikkaita, mutta odottavalla kannalla. Kun alkuvaiheen ”nikottelut” on sen osalta korjattu, tulee siitä varmasti erittäin käyttökelpoinen työkalu verkkosivuprojektien työkalupakkiin.
Paras ratkaisu verkkosivustoprojektin toteuttamiseen?
On kiistatonta, että mielipiteet alalla asiantuntijoiden keskuudessa jakautuvat. Yhdelle ainoa oikea ratkaisu on raaka sivuston koodaaminen. Toinen näkee sisältöeditorin käytön nimenomaan asiakaskokemusta parantavana tekijänä.
Me Digiteamillä uskomme yksilöllisiin ratkaisuihin. Emme yritä, emmekä halua, tunkea neliötä ympyrän malliseen muottiin, vaan räätälöimme sivuston toteutustavan aina asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja budjetin perusteella.
Tiimiltämme löytyykin osaamista ja näyttöjä niin vaativasta koodaamisesta kuin sisältöeditorien käytöstä. Paras ratkaisu valitaan aina asiakaslähtöisesti, hyödyntäen tiettyä tapaa ja työkalua tai useampien yhdistelmää.
Lue lisää: Digiteam – WordPress-verkkosivustot
Onko verkkosivuston uudistus ajankohtainen? Lataa tästä Sivustouudistajan oppaamme.
Artikkelikuva: Dall-E ja Adobe Firefly tekoälyt.
