fbpx

Verkkokaupan asiantuntija­haastattelu – Vaimo Finland Marko Rytkönen

Verkkokauppa kasvuun!- asiakaskirje on Digiteamin verkkokauppa-asiantuntijoiden kerran kvartaalissa ilmestyvä verkkokaupankäyntiin keskittyvä asiantuntijakatsaus. Haastattelimme ensimmäiseen numeroon verkkokaupan asiantuntijayritys Vaimo Finlandin maajohtajaa Marko Rytköstä PK-sektorin verkkokaupan markkinatilanteesta.

Moikka Marko!

Olet verkkokaupan konkari ja työskennellyt pitkään verkkokauppatoimittajan palveluksessa.

Kertoisitko hieman tarkemmin työhistoriastasi ja taustoistasi?

Koulutustaustaltani olen Informaatioverkostojen poikkitieteellinen diplomi-insinööri ja olen myös aikoinaan työn ohessa suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon. Ennen siirtymistäni tälle toimialalle toimin sekä ohjelmistokehityksen että myynnin parissa.

Miten ajauduit alalle?

Työurani starttasi verkkokaupan parissa vuonna 2012 aloittaessani projektipäällikkönä Faarao Oy nimisessä verkkokaupan asiantuntijayrityksessä. Jo tuolloin oli selkeästi nähtävissä verkkokaupan kehittyminen tulevaisuuden alana, joka tulisi tarjoamaan mielekästä tekemistä pitkäksi aikaa. Ja näinhän on tapahtunutkin, 10 vuotta kotimaisen verkkokaupan ytimessä tuli juuri täyteen. Tämä aika on antanut hyvin perspektiiviä suomalaisten yritysten verkkoliiketoimintaan ja koko verkkokaupan toimialaan.

Kerro myös Vaimo Finlandin tämän päivän kuulumiset.

Suomessa Vaimolla työskentelee noin 60 verkkokaupan ammattilaista. Toteutamme suurten ja keskisuurten yritysten verkkokaupparatkaisuja. Enenevässä määrin olemme asiakkaidemme strateginen kumppani, joka vastaa verkkokaupan teknisestä toteuttamisesta ja on lisäksi tukena liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämisessä.

Toimimme maanlaajuisesti Oulusta, Helsingistä ja Jyväskylästä käsin. Suomalaisille tutuista brändeistä olemme toteuttaneet verkkokauppoja muun muassa seuraaville asiakkaille; SLO, Hartwall, Luhta Fashion Group, Bauhaus, Tevella, Rapala, Algol, Hagelstam, Royal Unibrew ja Pure Waste.

Voit käydä lukemassa lisää Vaimon palveluista nettisivuilta.

PK-sektorin verkkokaupan tila tällä hetkellä

Skaalataan hieman alemmas suomalaisten yritysten verkkokauppojen liiketoiminnasta. Keskustellaan hetki siitä, miten PK-sektori voi kehittää omaa verkkokauppatoimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitkä osa-alueet näkisit vaikuttavan eniten PK-sektorin verkkokaupan menestykseen tällä hetkellä?

Tällä hetkellä koen, että pienempien verkkokauppojen liiketoiminnan menestystekijät riippuvat enenevässä määrin myös siitä, miten yrityksen osaamispääomaa lähdetään kehittämään.

Osaamispääomalla viittaan yritysten sisäiseen organisaatioon ja henkilöihin, joilla on voimakas tahtotila verkkokaupan kasvattamiselle ja osaamisen kehittämiselle. Tänä päivänä on vaikea kilpailla pelkillä teknisillä osa-alueilla ja verkkokaupan ominaisuuksilla, olettaen että alan yrityksillä on verkkokaupat teknisiltä ominaisuuksiltaan suhteellisen samalla tasolla. Tämä ei poista kuitenkaan sitä seikkaa, että perusasioiden pitää olla kunnossa ja ostamisen esteet poistettu – tai ainakin loivennettu.

Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut selkeä muutos monien yritysten tavassa kehittää verkkokauppaa. Nyt rekrytään in-houseosaajia ja rakennetaan kyvykkäämpiä verkkokauppatiimejä, jotka aidosti ymmärtävät verkkokaupan ekosysteemiä.

Lisäksi asiakaskokemuksen osalta on alettu siirtyä markkinoinnin korulauseista ja kauniista sanoista tekoihin.

Nyt mennään sanoista tekoihin asiakaskokemuksen suhteen.

Entä tulevaisuudessa, minkälaisia mahdollisuuksia näet suomalaisten yritysten verkkokauppojen kehityksessä?

Suomalaisilla yrityksillä on käsissään kaikki valttikortit menestyvän verkkokauppaliiketoiminnan kehittämiseen. Tuoreen Kaupan liiton digiostamista koskevan tutkimuksen mukaan jo 64 prosenttia digiostoksista jää kotimaahan, kun vuonna 2017 osuus oli 54 prosenttia. Ehkä kaikkein tärkeimpänä mahdollisuutena näen asiakaskokemuksen kehittämisen. Asiakaskokemus tulisi olla kaiken tekemisen keskiössä.

PK-sektorin verkkokaupan kontekstissa hyvä asiakaskokemus voi yleisesti kulminoitua seuraaviin asioihin:

  • verkkokauppa ja verkkokauppias on asiakkaille helposti lähestyttävä
  • kokemuksellisuus korostuu ostopäätöksen yhteydessä
  • suomalainen arvopohja näkyy ja puhuttelee asiakasta
  • ekologisuus esillä – kannustaa asiakasta vertailemaan tuotetta esim. Kauko-Idän kertakäyttötuotteisiin
  • nopea ja asiantunteva asiakaspalvelu (tuotetuntemus, opastaminen ja tekninen tuki tarvittaessa)
  • takuuasiat
  • kattavat toimitustavat, maksutavat, toimitusnopeus

Lisäksi kannustaisin yrityksiä ja alalla toimivia henkilöitä verkostoitumaan keskenään. Iloksemme olemme viime aikoina myös päässeet vihdoin todistamaan, että verkkoliiketoimintaan keskittyviä sparrausfoorumeita, rahoittajatahoja ja koulutusohjelmia on alkanut syntyä.

Minkälaisia uhkia PK-sektorin yritykset voivat mielestäsi kokea matkalla menestykseen?

Yrityksissä saattaa olla harhaluulo siitä, että verkkokaupan toteuttamisen jälkeen verkkokauppa olisi kerralla valmis. Verkkokauppa on jatkuvaa kehittämistä, ja sen kehittämiselle pitäisi investoida tarpeeksi resursseja myös julkaisun jälkeen. Resurssit voivat esimerkiksi tarkoittaa henkilöstön palkkaamista tai investointia markkinointiin ja myynnin kehittämiseen.

Matka alkaa todella vasta verkkokaupan perustamisen jälkeen

Yritysten pitäisikin miettiä verkkokaupalle selkeä omistajuus yrityksen sisältä – käytännössä siis valita henkilö, joka vastaa verkkokaupan liiketoiminnasta.

Uhkana koen myös strategisen tuen puutteen yrityksen ylimmältä johdolta, omistajilta tai hallitukselta. Ilman tätä tukea täysimittaista potentiaalia on hyvin vaikea ulosmitata. Verkkokaupan omistajuus tulisikin näkyä myös yrityksen johtoryhmässä.

Verkkokauppaorganisaatio PK-sektorin yrityksissä

Isommissa yrityksissä verkkokauppaorganisaatio on yleensä varsin laaja. Se myös kattaa monipuolisesti osaamisalueita niin teknologioiden kuin markkinoinnin ja myynnin saralla.

PK-sektorilla resurssit ovat puolestaan isoja yrityksiä rajallisemmat. Syvennytään seuraavaksi siis siihen, kuinka verkkokauppaorganisaatiota voidaan lähteä rakentamaan pienemmillä resursseilla.

Esimerkki suuryrityksen verkkokauppaorganisaation rakenteesta vastuualueittain.

 

Miten PK-sektorin yrityksen kannattaisi lähteä rakentamaan
verkkokauppaorganisaatiota?

Alkusysäys verkkokauppaorganisaation rakentamiselle tulisi olla oman organisaation verkkokauppaliiketoiminnan kyvykkyyksien tunnistaminen. PK-yrityksissä näkee vielä aika usein – toki ymmärrettävästi – että verkkokauppa ja sen pyörittäminen sysätään alkuvaiheessa jonkin olemassa olevan roolin kylkeen, nykyisten työtehtävien päälle.

 

Onko meillä yrityksen sisällä henkilöä, joka osaa verkkokaupan?

Usein ensimmäinen rekrytointipäätös on kyvykkään verkkokauppapäällikön palkkaaminen yritykseen in-house-rooliin. Tällöin kannattaa etsiä henkilöä, jolla on taustaa verkkokauppiaana toimimisesta.

Verkkokauppapäällikön tulisi ymmärtää isossa kuvassa verkkokaupan koko ekosysteemi: markkinointi, teknologiat, logistiikka, asiakaspalvelu ja tuotehallinta. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse osata, sillä näihin henkilö saa tukea muualta organisaatiosta tai ulkoisilta kumppaneilta – toki yksityiskohtien ymmärtäminen auttaa edellä mainittujen palveluiden onnistuneessa ostamisessa.

Taustoitusta digiosaajien in-house-rekryille

Ostokäyttäytyminen on siirtynyt nyt pysyvästi verkkoon. Yritysten pitäisikin sen vuoksi ymmärtää myös digipalveluihin ja -markkinointiin investoitavan resurssin merkitys sekä vaadittavat osaamisalueet.

Korona-aikana trendinä näyttäisikin olleen yritysten in-house-rekryt digiosaajille.

Ovatko in-house-rekryt mielestäsi pysyvämpi ilmiö vai meneekö väliaikaisesti koronan piikkiin?

Kyllä tämä on helpompi nähdä pysyvämpänä muutoksena kuin ohimenevänä ilmiönä. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita täysin uutta ulkopuolelta tehtävää rekryä. Moni yritys pyrkii myös uudelleenorganisoimaan nykyisiä toimenkuvia siten, että verkkokaupalle on mahdollista nimetä omistaja sekä allokoida mahdolliset muut tarvittavat henkilöt ja osaaminen.

Jos katsot nykytilannetta Suomessa PK-sektorin näkökulmasta, panostavatko suomalaiset yritykset riittävästi verkkokauppatoimintaan?

Resurssien näkökulmasta oikeiden henkilöiden palkkaamiseen on viime aikoina panostettu aiempaa enemmän. Lisäksi Suomen kokoisessa markkinassa verkkokauppaa osaavien henkilöiden määrä on kasvanut markkinan opettaessa ja kasvaessa. Meillä ei kuitenkaan missään nimessä ole varaa mukavuuden tunteeseen, vaan meidän tulisi ehdottomasti jatkaa koulutukseen, verkostoihin ja rahoitusmekanismeihin panostamista.

Entä missä osa-alueissa kumppaneilla on suurin vaikutus liiketoimintaan?

Tämä riippuu paljon siitä, minkälaista osaamista yrityksen sisällä on. Jos esimerkiksi osaamisvajetta on laadukkaan liikenteen saamisessa verkkosivuille ja kävijöiden konvertoimisessa asiakkaiksi, on tällöin perusteltua ostaa palvelu ulkoiselta kumppanilta. Usein myös asiakas- ja markkinointidatan hyötykäytössä on organisaatioissa selkeä osaamisvaje, tällöin kannattaa sparriapua ostaa myös ulkoisilta kumppaneilta.

Usein verkkokaupat ostavat myös verkkokaupan teknisen toteutuksen ja kehityksen ulkoiselta IT-kumppanilta. PK-sektorin yrityksissä ei välttämättä ole perusteltua investoida alkuvaiheessa teknisen kehityksen in-house-rooleihin. Vasta kaupankäynnin kasvaessa kannattaa yrityksen palkata esim. verkkokauppa-alustan tunteva henkilö tekniseen rooliin.

Verkkokauppaan investoitava raha

Väite:

Ne verkkokaupat, joilla on rahoitus kunnossa, pystyvät menestymään. Vain nämä voivat oikeasti hakea kunnolla kasvua.

Markon vastaus:

En tekisi tästä mustavalkoista totuutta. Olemme vuosien aikana nähneet Vaimo-asiakkaissakin kasvutarinoita, joissa on saavutettu merkittävää kasvua sinnikkäällä ja jatkuvalla kehittämisellä sekä verkkokaupan laittamisella yhdeksi strategisen kehittämisen kivijaloista.

Yleisesti, muutosta on havaittavissa verkkokauppamarkkinassa. Aiemmin “pelkkään” verkkokauppaan keskittyneitä pääomasijoittajia ei Suomessa ollut. Nyt tämän vuoden puolella esimerkiksi joukko verkkokauppa-alan konkareita on perustanut verkkokaupan kehittämiseen erikoistuvan sijoitusyhtiön. Nämä ovat hienoja liikkujia toimialalla.

Jäävätkö pienemmät kaupat auttamatta takamatkalle?

Ei missään nimessä, mutta yritysten olisi hyvä ymmärtää, että yön yli tuhkimotarinoita ei oikeastaan tapahdu. Pienemmän verkkokaupan menestys on usein alkuvaiheessa – ainakin suurilta osin – motivoituneen yrittäjän tai verkkokauppapäällikön ansiota.

Lisäksi PK-sektorin yritysten on tehtävä strateginen päätös, että lähdetään investoimaan verkkokauppaan, osaamispääoman kehittämiseen sekä oikeiden kumppaneiden hankkimiseen. ”Vähän kokeilemalla” ei usein saavuteta parasta mahdollista lopputulosta.

Digiteamin kommentti/väite

Itse koen, että suomalaiset yritykset eivät vieläkään ymmärrä panostaa resursseja ja rahaa verkkokauppaan. Puhunko palturia vai miten koet investointien riittävyyden?

Verkkokaupan pystytys maksaisi saman verran tai enemmän kuin kivijalkamyymälän perustaminen. Kivijalan kk-vuokran verran pitäisi ainakin panostaa verkkokaupan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Mitä mieltä näistä ajatuksista?

Viitaten aiempiin kommentteihini, on totta, että monesti aliarvioidaan erityisesti projektin julkaisun jälkeisten panostusten määrää ja tärkeyttä. Investointeja ovat niin suorat euromääräiset investoinnit (mm. mainontaan) kuin aikainvestoinnit (eli henkilöiden työajan ja fokuksen siirtäminen verkkoliiketoimintaan). Molempia tarvitaan ja harvemmin parhaita tuloksia saadaan aikaan, jos näistä jompaakumpaa ei tehdä.

Lopuksi viiden vinkin luettelo

Jos pitäisi listata 5 tärkeintä asiaa, jota lähtisit kehittämään PK-sektorin verkkokaupassa, mitä ne olisivat?

  1. Selkeä omistaja verkkoliiketoiminnalle
  2. Tietotaidon kasvattaminen systemaattisesti yrityksen sisällä
  3. Jatkuva kehittäminen, mielellään dataan pohjautuen
  4. Asiakaspalvelun tärkeys, kasvot kaupalle ja asiakaspalvelulle
  5. Verkostoidu
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp

Uusimmat

Haluatko lisää luettavaa?

Haastamme, opastamme ja kerromme digitaalisen markkinoinnin ajankohtaisista asioista.